Ihana tukiryhmäni

Testivirkkaajani (suluissa kunkin virkkaaman ja kuvaaman mallipeiton nimi)

Marja Saarinen (Kesäaamu)

Hellurei. Olen Marja Saarinen. Käsityöt ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Villalankoihin liittyy lapsuusmuisto, mummolla oli lampaita, keritsi, karstasi ja kehräsi rukilla villat, neuloi langoista sukkia ja alushameita sukulaisille ja tuttaville. Mummoni ja äitini opetti minulle lapasen virkkauksen -70 luvulla ja siitä se sitten lähti lapasesta. Mandala Madness ja aukesi uusi virkkaustyyli ja ohjeiden opettelu. Kalevala CAL projektiin virkkasin mallipeiton Lampi.

Kesäpäivä CALn testaajana ja mallipeiton virkkaajana on haasteita riittänyt niin ohjeiden kuin kaavioiden opettelussa. Matkan edetessä ja uutta palaa virkkaillessa huokailin, että ei voi olla totta miten Seija keksii aina vain uutta ja mielenkiintoisia teknikoita. Helpompaa olisi valita top 10 palaa mutta yksi niin se on…Kruunuvuokko.

Vinkkini sinulle: Rauhallisesti, tarkasti ja sopivan rennosti hyvä tulee.

Taina Ilvonen (Kesäpäivä)

Olen Taina Ilvonen, Helsinkiläinen naimisissa oleva nainen.

Koko ikäni virkkausta harrastaneena enemmän tai vähemmän aktiivisesti, pääasiassa vain valkoisia pitsiliinoja, niin vasta keväällä 2016 innostuin oikein toden teolla. Silloin löysin kohovirkkauksen salat Mandala Madnessin myötä. Sen jälkeen tuli Kalevala CAL -projekti, johon suunnittelin Joukahainen suossa -ruudun. Olin myös sen projektin yksi mallipeittojen virkkaajista, ja virkkaamani luonnonvalkoinen mallipeitto lahjoitettiin Tasavallan Presidentin puolisolle rouva Jenni Haukiolle Suomi Finland 100 -juhlavuoden kunniaksi syyskuussa 2017.

Kalevala CALin myötä tutustuin muihin projektiin osallistuneihin ja näin pääsin yhdeksi Ihannetilan testivirkkaajaksi sekä lopulta Kesäpäivä CALin Kesäpäivä-mallipeiton tekijäksi.

Tätä peittoa tehdessäni olen joka palan kohdalla joutunut ihmettelemään, kuinka mahtavan taitavaa suunnittelua ne ovat. Uskomattomin pala mielestäni on Unikko ❤

Facebookissa minulla on Tainan Tehdas- sivut ja siellä voit nähdä tekemiäni töitä.

Marja-Riitta Kopra (Kesäilta)

Olen Marja-Riitta Kopra, länsisuomalainen hätähousu, joka on täysin hurahtanut virkkaamiseen ja neulomiseen. Aina pitää olla ainakin pari työtä tekeillä ja välitöitä näitten lisäksi, ettei vaan mikään ihana mene sivusuun.

Virkkauksen ihmeelliseen maailmaan tutustuin ensimmäisen kerran 5-vuotiaana, kun vietin viikon mummuni luona opettelemassa virkkausta. Piti virkata patalappu, mutta arvaatte varmaan, mikä siitä tuli, no HAME tietysti. Muistan sen edelleen aivan selvästi, vaaleanpunainen, jossa oli vaaleansininen reuna ja nauhat. Valitettavasti se on aikojen saatossa kadonnut.

Kesäpäivä CALin tapainen virkkaamiseni alkoi, kun päätin tehdä Mandala Madnessin, jolloin sain jonkunlaisen käsityksen näistä upeista luomuksista. Aina olin väittänyt, etten koskaan liity Facebookiin, mutta en olisi koskaan oppinut näin hienoja virkkausjuttuja enkä todellakaan tavannut mukavia, taitavia virkkaajia missään muualla. Eri virkkausryhmiin kuuluminen poiki lisää uusia kokemuksia ja pääsin testaajaksi ja mallipeiton virkkaajaksi Kalevala CALiin, jossa viimeistään opin vielä lisää erilaisia ja ihmeellisiä silmukoita. Näiden edellisten pohjalta ilmoittauduin Seijan projektiin mukaan ja pääsin, kiitokset siitä. Luulin osaavani virkata jo vaikka minkälaisia silmukoita, mutta Seija osasi vielä paljon muita.

Lempipalani tässä projektissa on Kruunuvuokko, mutta on niitä monta muutakin. Tykkään myös peiton reunuksesta, mikä sekään ei ole ihan tavanomainen.

Vinkkinä muille virkkaajille on, lue aina ohje sanasta sanaan ja toimi sen mukaan, niin onnistut parhaiten. Pääset vähemmällä purkamisella, älä oleta, että tiedät, mitä seuraavaksi tehdään, se ei vaan mene niin.

Hauskinta on näissä projekteissa uusiin virkkaajiin tutustuminen ja se, miten meistä jokainen ymmärtää ohjeen. Voi hyvin olla, että kaksi virkkaajaa tekee saman kohdan eri tavalla ja lopputulos on silti samannäköinen.

Kaikille projektiin osallistuville erittäin mielenkiintoisia virkkuuhetkiä ja rauhallisuutta! Apua saa jos ja kun sitä tarvitsee.

Suvi Seppänen (Kesäyö)

Hei, olen Suvi Seppänen ja asun Mikkelissä miehen ja kahden koiran kanssa. Käsityöt ovat aina olleet osa elämääni. Jo pienenä tyttönä äidin ja mummon kanssa olen tehnyt käsitöitä ja tätini oli lampuri, joten lankaakin oli saatavilla.

Äitini piti huolta siitä, että meidän perhe ja muukin suku pysyi sukissa, joten keskityin niihin muihin käsitöihin mm. neulonta, virkkuu, ristipistot jne.
Oli päivä miten kiireinen vaan, kun ottaa koukun käteen ja huokaisee kerran syvään, unohtaa kaikki huolet ja murheet, saa kaikki kireydet ja jumit pois hartioista ja selästä ja rauha laskeutuu ympärille. Kutsun tätä Virkkuujoogaksi.

Näihin kuviovirkkauksiin innostuin Sophie Universalin kautta ja opettelin virkkaamaan englanniksi. Sitten tuli Mandala Madness. Kalevala CALiin haettiin testivirkkajia ja tietysti ilmoittauduin ja sitten pääsin tähän Kesäpäivä-peiton testiryhmään, joka on ollut todella mielenkiintoista. Olen vähän huono keskittymään yhteen asiaan, mutta olen tänä vuonna virkannut jo 2 Kesäpäivä CAL-peittoa. Virkkasin ensin harjoituspeiton ja nyt kesällä mallipeiton Kesäyö-paketin väreillä, jossa valinnaisena värinä oli pinkki.

Paloista jokainen pala on aina toista mielenkiintoisempi, joten lempipalan valitseminen on vaikeaa, mutta pitkän ja vaikean harkinnan jälkeen valitsen lempipalaksi Metsätähden. (Tämä ei ole tähtiin kirjoitettu, joten se saattaa muuttua seuraavana päivänä.)

Kiitos Seijalle, että olen saanut olla mukana tässä ihanassa projektissa. ❤

Toivotan kaikki ikään ja säätyyn katsomatta tervetulleiksi virkkaamaan meidän kanssamme tätä ihanaa peittoa. Tehdään kaikki yhdessä Kesäpäivä-peitto jouluksi. ❤

Minna Virtanen (Yötön yö)

Olen Minna Virtanen ja käsityöaddikti. Haluan oppia uusia tekniikoita ja koetella osaamiseni rajoja. Virkkaaminen ja neulominen toimivat akkujeni lataajina ja jos joskus näyttää, että pinnani alkaa kiristyä, niin mieheni kehottaa minua menemään sohvalle virkkaamaan.

Varhaisin virkkausmuistoni on kun 4-vuotiaana opin tekemään ketjusilmukoita ja virkkasin vaaleanpunaisesta villalangasta metritolkulla nauhaa joulukuusenkoristeeksi. Valitettavasti mahatauti aiheutti onnettoman sattuman, eikä mummini suostunut pesemään nauhaa, josta olen vieläkin vähän harmissani.

Hauskinta Kesäpäivä CAL -projektissa mukana olemisessa on ollut tietysti virkkaaminen, mutta myös aivan uskomattoman mahtava porukka, jolla olemme projektia työstäneet yhdessä. Yksi lempipalani Kesäpäivä CALissa on Sahrami, mutta sen lisäksi pystyn helposti nimeämään yli 10 muuta lempipalaani. Lempipalan valitseminen onkin ollut CALin vaikein osuus.

Vinkiksi virkkaajille: jos ei onnistu, pyydä apua ja tehdään yhdessä. Niin minäkin teen, pyydän vinkkejä ja neuvoja toisille, vaikka olen virkannut jo yli 40 vuotta.

Käsitöitäni löydät mm. Instagramista nimellä @ palavalanka.

Kääntäminen

Ohjeet käännetään englanniksi. Englanninkielisten ohjeiden julkaisu on hieman suomenkielistä jäljessä, käännöksestä vastasivat Päivi ja Mervi. Ihailen suuresti heidän ammattitaitoaan, paneutumistaan ja innostusta käännöstyöhön, kun muistaa, että käännökset on tehty harrastuspohjalta oman työn ohessa. Käännöstyöhön ryhdyttiin kääntäjien toiveesta vasta kun kaikki ohjeet oli huolellisesti testattu. Tästä syystä englanninkieliset ohjeet julkaistaan myöhemmin kuin suomenkieliset.

Päivi Metsola

Olen Päivi Metsola ja häärään Kesäpäivä CAL:n taustajoukoissa kääntäjänä, joka on minulle harrastus siinä missä käsityötkin.

Olen aikuisiällä ryhtynyt uudestaan neulomaan ja ihan viime vuosina myös entistä enemmän virkkaamaan. Mandala Madnessista alkoi hillitön hulluus peittoihin, huiveihin, melkein mihin vain minkä voi langasta toteuttaa. Nykyään huvitan ystäviäni sanomalla asiaan kuin asiaan: ”Mä virkkaan sen sulle!”

Haasteellisinta projektissa? Seija on huikea suunnittelija, joka myös keksii ihan uudenlaisia ja erikoisia virkkaussilmukoita. Näiden silmukoiden nimien kääntäminen englanniksi on ollut virkistävää aivojumppaa.

Vinkkinä virkkaajalle? Tämä on tylsä vinkki, mutta silti niin hyödyllinen: malta mielesi ja lue kunkin ruudun ohje aina ensin! Lue ainakin yksi kerros kerrallaan loppuun! Moniulotteisten virkkausohjeiden kanssa ei pidä hötkyillä, vaan keskittyä ja rauhoittua… Anna ohjeen kuiskia korvaasi ja langan soljua sormissasi!

Mervi Järvensivu

Hei! Olen Mervi Järvensivu ja mukana Seijan suunnitteleman Kesäpäivä-peiton projektissa kääntäjänä.

Olen oppinut virkkaamaan ja neulomaan hyvin pienenä lapsena mummoni opastuksella ja ennen teini-ikää opettelin nypläämään. Nämä kolme käsityölajia ovat keskinäisessä sopusuhteessa, sillä mikään niistä ei ylitä toistaan haasteellisuudellaan. Virkkaus on kuitenkin se, joka lähetti minut ohjeiden kääntämisen matkaan. Aloittelin kansainvälisessä ryhmässä, suomi-tiimin joukoissa ja sitä kautta tutustuin moneen erikieliseen kääntäjään ja suunnittelijaan.

Kääntämisestä sekä mallien testaamisesta, niin virkaten kuin neuloen, tuli uusi näkökulma käsityön maailmaan. Miten mielenkiintoista onkaan kääntää ohjetta toiselle kielelle tai olla testaajana toisen suunnittelemalle työlle! Toisinaan taas tekee mieli repiä hiuksia päästä, kun ei löydä heti sitä oikeaa sanamuotoa käännökseen, tai testaamisessa antaa oikeanmuotoista palautetta suunnittelijalle, jota ohje vaatii onnistuakseen.